Heissan tout le monde!

Sita sanotaan, etta kevat keikkuen tulevi, mutta enpas ole viela nahnyt yhtakaan kevatta joka olisi nain roimasti heilahdellut, etta sita on jo paasiaisena suomalaisen mielesta hellelukemat. Tanaan ja eilen taalla Montrealin kupeessa on saatu nauttia aivan ihanan aurinkoisesta ilmasta. Lampomittari nousi tanaan huikeaan 27 asteen lampotilaan ja eilen se huiteli myoskin siella 25 asteen paikkeilla. Uutisit puhuu ennatyslampotiloista, mita en kylla yhtaan ihmettele, silla omastakin mielesta tuntuu kuin oltaisiin siirrytty toukokuun loppupuolelle pikakelauksella. Eli kuten voitte arvata lumista ei ole ollut tietoakaan muutamaan viikkoon ja ihmiset kaivaa kovaa kyytia shortseja ja sandaalejaan esiin. Incroyable.

Muutenkin nain paasiaisen aikaan tuntuu loytyvan melko odottamattomia ja yllattavia asioita tasta lahiymparistosta. En nyt siis puhu mistaan kulttuurieroista paasiaisen viettotavoissa (vaikka niitakin loytyy aika hammastyttaviakin) vaan siita mita voi loytaa paikallisesta ostoskeskuksesta. Kaytiin nimittain tanaan siella pyorahtamassa ja uskokaan tai alkaa tormasin siella laamaan! Ynna lukuisiin muihin elaimiin. Taalla siis on tapana ilmeisesti joka paasiainen karrata elaimia naytille ostoskeskukseen ihmisten ja etenkin lasten iloksi. Mutta kuinka moni odottaa tormaavansa LAAMAAN ostosreissulla?!?! :D Itsella ei ollut kameraa mukana joten Granpapa otti sitten filmillisen verran kuvia sen hivenen vanhemmalla jarkkarilla, joten niiden huvittavien ostari-elainten otokset ei nyt kovin akkia ilmesty todistusaineistoksi tanne... Joka tapauksessa tykkasin etta oli tajuttoman huvittavaa moinen.

Tanaan sita tuli myos sitten tutustuttua puhelinkorttien ihmeelliseen maailmaan ja taytyy myontaa etta eipa ole hullumpi idea moinen 5$ maksava pikku kortti, jolla voi puhua noin kolmisen tuntia lankapuhelimeen (kannykoihin hiukkasen vahemman). Viime aikoina kun ollut hieman haslinkia taman netin kayton suhteen taalla perheessa. En nyt jaksa siihen perehtya sen kummemmin, sanotaan nyt vain sen aiheuttavan maksuja nykyaan meikalaiselle, mika nyt ei ole kovinkaan mukava juttu. Kuiteskin yllatyin iloisesti miten idioottivarmoja tapauksia nuo puhelinkortit ovat. Mina kun olen niita tahan asti pitanyt hirvittavan monimutkaisina ja epaselvina vempeleina. Siina kun pitaa syottaa useampi numero koodi puhelimeen ennen kuin paasee siihen numeroon johon haluaisi soittaa, mutta kaikeksi onneksi jokaisen sarjan jalkeen langan toisessa paassa oleva automaatti kertoo mita sitten pitaa tehda. Eli sita ei voi erehtya. :)

Niin tahan mennessa ei mitenkaan kovin suurta ohjelmaa ole ollut paasiaisen puitteissa, joten paasen intoilemaan nainkin pienista asioista kuten puhelinkortit. :D Olen siis lahinna viettanyt paasiaiseni auringossa paistatellessa kirjaa lukien (kuinka ollakaan, ei ole vanhat tavat muuttuneet miksikaan) ja kavelyttaen koiraa ympari lahiota keraten jalkeen jaavia kikkaroita (mika ei muuten ole hauskaa, elakoon maaseutu jossa ei moisesta piitata). Eilen ei oikein voinut pahemmin tehda mitaan, koska Manon oli toissa ja tanaan, noh en tieda miksi ei tullut tehtya mitaan kummallisempaa. Niin tosiaan taalla nuo kaupat ovat siis auki normaalisti vaikka olikin pitka perjantai. Huomenna suurin osa kaupoista on kiinni, mutta esimerkiksi isot myymalat kuten Wal-Mart on auki ihan niin kuin arkisinkin. Itsesta moinen tuntuu niin tajuttoman omituiselta. Ihan niin kuin yleisluontoinen kunnioitus uskonnollisia juhlia kohtaan puuttuisi, vaikka sita mihinkaan paasiaista viettavaan uskontokuntaan kuuluisikaan. Juttelin asiasta granpapan kanssa ja se totesi, etta ihmiset "tarvii/haluaa" vapautta paattaa itse omasta uskonnollisuudestaan, joten sita on jossain vaiheessa sen takia poistettu esimerkiksi uskonnon opetus kouluista ja korvattu se etiikalla. Ihmiset piti sita kuulemma liian painostavana lapsilleen. Jutellessa kavereitten kanssa koulussa huomasin ettei monetkaan heista edes tienneet miksi sita on kaksi paasiaispaivaa tai miksi pitkan perjantain nimi on pitka perjantai (vendredi saint nain ranskaksi), heille ne ovat vain mukavia ylimaaraisia lomapaivia jolloin on tapana syoda suklaata ja koristella talot pupuilla seka tipuilla. Jotenkin hammentavaa mun mielesta.

Meidankaan paasiais ohjelmaan ei kuulu sen kummemin muuta kuin eilisen vaharuokaisuus ja huomisen perheateria. Ei siis  mikaan iso juttu. Eipa silla etta sita mitenkaan olisin kaivannut isoa julistusta asian suhteen. Ainut asia mita sita ehka kaipaisi on se yleinen tunnelma rairuohojen kasvatuksineen ja aivastusta vaille valmiine pajunoksineen. Sita vastoin olen iloinnut tasta mahtavasta pikkukesasta, joka meille on jo annettu. Harvoinpa sita paasee aurinkoa ottamaan paasiaisena. ;D